Hausjärvi-Seura ry:n symbolin aiheena on Salpausselän suora selkäviiva sekä siitä poikkevat suppa- eli lukkosyvänteet.

Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta

Hausjärvi-Seura ry:n tarkoituksena on:

• paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen
• paikallishistoriatietouden lisääminen
• kotiseutuhengen ylläpitäminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• ylläpitää kotiseutumuseota, kotiseututaloa ja kotiseutuarkistoa
• tallentaa paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä
• järjestää näyttelyitä, tapahtumia ja kulttuurimatkoja
• tekee kouluyhteistyötä ja tarjoaa kulttuuriperintökasvatusmateriaalia paikallisiin kouluihin
• tekee matkalaukkumuseovierailuja
• harjoittaa paikallishistorian tuntemusta lisäävää tutkimus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa
• tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja
• toimii Suomen Kotiseutuliitossa alueensa asukkaiden ja yhteisöjen edustajana
• toimii yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunginmuseon kanssa

Yhdistyksen jäseniä ovat:

• varsinaiset jäsenet
• kannattajajäsenet
• kunniajäsenet

Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt ja kannattajajäseninä oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy johtokunta, kunniajäsenet kutsuu johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen perustaminen ja sen myöhempiä vaiheita

Kotiseututyö eri muodoissaan puhutti hausjärveläisiä 1930-luvulta lähtien, kunnes se otettiin esille tosimielessä Hausjärven nuorisojärjestöjen yhteistyöneuvottelussa marraskuun 28. päivänä 1948 Haminankylän Kotipirtissä. Kokouksen koollekutsusta huolehtivat kunnan nuorisotyölautakunta ja Haminankylän Nuorisoseura.

Kaksi asiaan innostunutta kotiseutumiestä, pastori Aarre Keravuori ja nuoriso-ohjaaja Ilmari Rinne, olivat paneutuneet asiaan ja laatineet kokouksen käsittelyyn sääntöehdotuksen, jonka koolla olleet 140 edustajaa pitäjän 30 järjestöstä hyväksyivät. Hausjärven Kotiseutuyhdistys ry aloitti toimintansa.

Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli herättää kotiseudun väestössä mielenkiintoa kuntamme menneisyyteen ja kehittämiseen, aikaansaada pitäjänmuseo, ylläpitää ja kehittää sitä sekä työskennellä arvokkaan kansanperinteen esille ottamiseksi ja vaalimiseksi.

Hausjärven Manttaalikunta luovutti 1853 rakennetun viljamakasiinin yhdistykselle museokäyttöön. Kotiseutumuseon avajaiset pidettiin keväällä 1950 ja avajaisjuhlassa piti puheen myös silloisen Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja Kustaa Vilkuna. Vuonna 1988 Hausjärvi-Seura ry lahjoitti museorakennuksen kunnalle. Seura jatkaa edelleen museon hoitamista.

Yhdistyksen nimi muuttui vuoden 1954 vuosikokouksessa Hausjärven Kotiseutuyhdistyksestä Hausjärvi-Seuraksi. Nimi virallistettiin vuonna 1988 Hausjärvi-Seura ry:ksi.

Hausjärven kansallispuku esiteltiin yleisölle 1991. Puku toteutettiin yhdessä museoviraston, kansallispukuneuvoston ja Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen kanssa.

Hausjärvi-Seuran lipun naulaus pidettiin valtuustosalissa 13.3.1994  ja se vihittiin käyttöön Hausjärven kirkossa 16.6.1994. Lipussa olevan symbolin on suunnitellut Erkki Tenhunen.

Vuosina 2004-2006 Kurusta purettiin ja siirrettiin talkoovoimilla ja EU:n rahoitustuella entinen Koskelan hirsirakenteinen talo kirkonkylään kotiseututaloksi. Talo pystytettiin vanhoille hakatuille perustuskiville hirsi kerrallaan. Vanhoilla huonekaluilla ja esineillä kalustettua taloa käytetään museo-, näyttely- ja kokouspaikkana. Valtava talkootyö palkiittiin Hämeteko 2007 -palkinnolla. Vuonna 2006 samaan pihapiiriin siirrettiin vielä Karhin Jaakkolasta lahjoituksena saatu vanha aitta.

Puheenjohtajia

Aarre Keravuori 1948-1960
Kustaa Pahkajärvi 1961-1973
Kerttu Heikkilä 1974-1986
Anna-Kaarina Jaakkola 1987-1989
Oiva Koivisto 1990-1992
Lasse Toivola 1993-1996
Jorma Särkänmäki 1997-1999
Hannu Mäkelä  2000-2022
Olli Pihlflyckt 2023-